Tuntuuko ettei mikään onnistuisi? Kaikki masentaa? Tekisi mieli vaan kiljua ja itkeä? Eiköhän melkein kaikilla ole ollut näitä päiviä.  Itse ainakin olen murrosiän aikana kokenut aikamoisen tunteiden vuoristoradan.

Itke, kilju vaikka jos mieli tekee, pura tunteesi (turvallisesti tietenkin), sillä tunteiden patoaminen ei auta asiaa. Kirjoita päiväkirjaa, kuuntele musiikkia, lähde lenkille.. kaikilla on omat tapansa purkaa vihaa!

Tai voit soitta ystävällesi, ajatella positiivisesti, mieti, mitä kaikkea sinulla on, ja miten onnekas olet! Kaikilla meillä löytyy jotain, mistä voimme iloita, oli se sitten aivan mahtavat ystävät, rohkaiseva perhe, tai vaikka lapsuuden pehmolelu!:) 

Muista, että kyllä se aurinko tulee vielä paistamaan sateenkin jälkeen! :)

Löytyykö omia kokemuksia? Mitkäs asiat piristävät teitä?:) Voimabiisi ehdotuksia! 

Hyvää keski- ja loppukesää kaikille!